Nannyn elamaa

Taalla sita nykyisin perheessa asustellaan. Ainakin toistaiseksi on ollut tosi loysaa ei kummoisempia laisinkaan. Itse vaan olen ollut aika puolikuntoinen ja siksi sika vasynyt tauotta, mutta nyt alkaa jo olo paranemaan joten eikohan tasta piristy ja jaksa paivallakin lahtea ulos talosta. Tanaan jo laheiseen puutarhaan ja elaintarhaan kavin tutustumassa, mutta oli vaan niin helkutin kuuma, etta meinas happi kokonaan loppua ja iski vasymys. Onneksi on niin lahella, etta kerkeaa ihan varmasti useaan otteeseen siella viela kaymaan. Lapset on ihan sika kiltteja, valilla tietty varsinkin nuorimmaisella pikku testasta, mutta ei siis yhtaan mitaan verrattuna siihen mihin on tottunut, Ihan uskomatonta etta lapset oikeasti tottelee ilman kiroiluja ja kiinnipitoja. Aika Varakashan taa perhe kylla on. Tanaan kavi siivooja siivoamassa talon, ekaa kertaa joku on tollai mun huoneen siivonnut, ihan skitsoa. Mullakin on oma auto kaytossa jolla muksuja kuskaan. Ruokatavat on vaan kylla niin kummalliset. Illallinen syodaan vasta seiskan pintaan ja siihen saakka jengi vetaa vaan leipaa ja kekseja, ihan pimeeta, ma kylla pakotan lapset aina syomaan hedelmia ennen kuin niiden suklaakakkujen pariin hyokataan. Ihma etta naa on viela hoikkia, mutta ausseissahan lasten ja muidenkin ihmisten lihavuus on sika suuri ongelma. Oiskohan naa toiseksi lihavin kansa, ja hullunahan naa vetaakin roskaruokaa se on taattu. Mutta katsellaan taas tassa, lapsi haluaa tulla koneelle joten paastan sen tulemaan ja kirjoittelen pian taas uudestaan.

Duunia taasen

len nyt sitten virallisestinetti addiktoitunut, kun joka paiva vaan taalla hengaan, mutta ei taalla kaupungissa juuri muuta tekemista ole. Tanaan sentaan kaytiin kulttuuriin tutustumassa aboriginaali keskuksessa, mielenkiinotista kylla. Tyota siis pukkaa paalle, eli aloittelen viikonlopun aikana siina perheessa lapsia hoitamaan, palkka ei kummoinen ole, mutta yllapito ilmainen ja saahan tutustua kunnolla aussi perheen elaman tapaan. Lapset vaikutti oikein mukavilta ja asiallisen ikaisia 11, 9 ja 6 ettei aivan taysin avuttomia ja asunto oli kylla aika hieno on uima-altaat ja trampoliinit, jee. Tallaista nyt katsotaan palaanko jo huomenna asiaan.

Haastattelun tynkaa pukkaa

Joo ei tarvitse varmaan outbackille saakka rykaista, tanaan on haastattelu taalla Rockhamptonissa yhteen perheeseen lapsia hoitamaan, saa nahda kuinka kay, ihan nastaahan toikin olisi, ainakin homma jonka osaan hoitaa. Ainoa jannitys momentti on se etta lapsia pitaisi autolla kouluun ja harrastuksiin kuskata, taytynee neuvotella asiasta ja eilen kylla jo puhelimessa sanoin etta se vahan jannittaa. Mutta asiat selviaa taas hieman enemman tanaan. Ainakin nainen vaikutti puhelimessa mukavalta ja toimiston nainen sanoi, etta edellisen vuoden nanny oli kovasti perheesta tykannyt ja etta nyt olivat olleet innossaan minun tyokokemuksestani, etta voisin jo aikaisemmin aloittaa kuin olivat suunnitelleet etten toiseen perheeseen karkaa, mutta tanaan nakee sitten toimiiko meidan kemiat yhteen toivotaan niin. Nakisi ainakin oikeaa aussiperhe elamaa.

Paluu paratiisista

Oi, vietettiin viime viikonloppu ja hieman enemmankin Great Keppelin saarella. Aivan uskomaton paikka, hulluna rantoja taynna, ja rauhallinen. mielettoman pitkaslla rannalla hengattiin ja siella vaan muutama hassu ihminen meidan lisaksi oli. Harrastettiin myos snorklaamista ekaa kertaa reissun aikana hieman harjoittelua ennen isompia paikkoja vaikka kuuluuhan tamakin jo isoon valliriuttaan. Rantsussa se oli ihan kivaa, mutta yhtena paivana otettiin motorisoitu kanootti retki, kylla aivan oikein vaikka pimmelta kuulostaa ja mentiin kauemmaksi, aivan upeita kaloja ja koralleja, ihan uskomatonta! Sai ainakin kunnolla nyt rauhoittua hedelman poiminnan jalkeen. Nyt yrittan epatoivoisesti suunnitella seuraavaa siirtoani. Saattaa olla jos hyvin kay niin rykaisen tassa Outbackille karja farmille lapsia hoitamaan, odottelen tassa tietojameidan toimistolta, toivottavasti tanaan selviaisi.

Uuden luvun aloitus

Eilen paastiin siis pakenemaan vihdoin Childersista, kauan sita lahtoa tehtiinkin. Hieman jo alettiin huolestumaan, kun bussi oli parisenkymmenta minuuttia myohassa, etta eiko vielakaan lahto koita, tuli se sitten kuitenkin. Rockhamptoniin eilis iltana polahdettiin, Australian lihapaakaupunkiin. Lanta on jo jokuseen otteeseen haiskahtanut, mutta on nyt sentaan hiukkasen isompi paikka, taalla taitanee meilkein 60 tuhatta asukasta kuitenkin olla, mutta aika laajalle alueelle levittaytyneena, ainakin sellainen fiilis nyt on. Niin joo ja kauriin kaantopiirin toiselle puolelle eilen siirryttiin. Kaantopiiri menee jossain noin 3 kilometrin paasta kaupungista. Turistiinfossa jo ihmisia kiusaamassa kaytiin ja saarelle menosta kyseltiin. Nyt pitanee taas hieman suunnitella lahdetaanko huomenna jo vaiko vasta ylihuomenna. Hostelli on ok siisti ja halpa ja pubin ylakerrassa. Huvittavaa kun eilen sita etsittiin niin katseltiin vaan kun aija meille baarista vilkuttaa ja sinnehan sita menna piti. Respa on baarissa, kuin hienoo se on.

Paattymaton tarina

Uskomatonta, mutta totta yha viela samassa paikassa, vaikka tosin talla hetkella Bundabergissa netissa ja sen jalkeen paikallisella rommitehtaalla kaymaan, palkattiin taksikuski paivaksi eli bensarahoilla kuski kayttoon. Joo eli oltiin jo varattu bussit ja kaikki eteen pain kun lahtopaivan aamuna karavaani puiston omistaja koputtaa ovelle 7.15, nyt on tytot toita ja siitahan sitten munakoisopellolle tupsahdettiin pariksi paivaksi, ja kun tiistaihin oli vuokra maksettu niin jaatiin sitten viela hengaamaan. Meista on jo tullut niin paikallisia etta. Saatiin tyokaverilta stereot lainaksi ja pian illalla oli melkein puolet karavaanipuistosta istumassa meidan kuistilla kitaraa soitellen ja mandoliinikin jopa loytyi. Ihan kummaa, onpahan paikallisiin tormannyt eika vain reppumatkaajiin, vaikka mielenkiintoista sakkia ovat. Mutta suurin osa kylla tosi symppiksia vaikka aluksi vaan friikkeina heita piti, kiva kun on sitten ajan myota trutustunut ja huomannut heidan mukaviksi kavereiksi. Huomenna kuitenkin tarinan tama luku loppuu ja seuraava alkaa.

Pitkasta aikaa

Yha taalla Childersissa hengataan. Tanaan taas vapaapaiva, mutta hyva puoli siina se etta paikallisessa hostellissa on kerrankin tyhjaa koneilla niin saa rauhassa tsekata meilit ja koneella olla ettei tarvitse 15 minuutissa kaikkia asioita hoitaa, varsinkin kun kirjastossa ei edes nykyisin ole laisinkaan nettimahdollisuutta. Oikea sivistyksen kehto on koko paikka.
Oltiin siis tomaattifarmilla toissa jokusen aikaa ja potkuthan sielta tuli, kun oltiin mukamas liian hitaita keraamaan. Onni onnettomuudessa oli kylla koko juttu, koska paastiin 3 paivaksi takaisin sinne luomufarmille toihin. Paljon kivempi paikka sai tehda useita eri asioita, mukavat tyokaverit rennompi meiniki ja ennen kaikkea parempi palkka. Saatiin kolmessa paivassa saman verran rahaa mita kamppis teki silla tomaation poiminnalla 6 paivassa ihan hullua, ja se tomaatti homma on niin paljon kamalampaa. Pari paivaa oltiin zuccineja poimimassa tuntipalkalla myosen. Kylla on harvinaisen arsyttava vihannes nimittain koko kesakurpitsa. Eka paivana ei oltu haskoja keretty ostanmaan niin kadet ihan pienilla haavoilla, kun kasvi mokoma pisteli niin kovasti.
Nyt katsellaan jastkuuko zuccinibisnes viela hetken vai jatkuuko matka heti vai ensi tiistaina. Pakko on alkaa liikumaan, tajuttiin ,etta kohta on puolet ajasta Australiassa jo kulunut ja ollaan vasta tanne saakka Sydneysta paasty. Ihan hullua miten aika menee niin nopeasti ja tuntuu ettei mitaan ole aikaiseksi saanut, mutta paljon ollaan onneksi jo keretty kuitankin nakemaan jo, vaikka tuntuukin, etta on enimmakseen vaan maaseudulla hengaillut. Alkaa nyt riittamaan minulle kuitenkin. Kylla pitaa hieman enemman olla virikkeita kuin parin tunnin jatsi matsi illalla. Pitaisi rannallekin paasta taasen, etta tuntee olevansa jossain muualla maailmassa. Korkeintaan siis hieman alle viikko taalla ja sitten liput liehuen kohti uusia seikkailuja. Suunnitelmissa ainakin Great Keppel Island ja no sitten ei taas tieda, voi olla etta jakaannutaan vahaksi aikaa rahatilanteen takia. Itse ajattelin rykasta suht nopeasti Cairnsiin ja katsella jos sielta vaikka lapsen katsemis hommia loytyisi, ei taa farmarin homma niin loistavaa ole ja nyt se on ainakin kunnolla koettu. Homma on niin sika epavarmaa, koskaan ei voi tietaa onko toita huomenna vai ei. Olisi hyva jos nyt muutamaksi paivaksi viela olisi vaikka sita zuccinia ja pitkiakin paivia niin saisi hieman viela lisaa rahaa kokoon niin ei ole niin hata sitten loytaa seuraavaa duunia. Onneksi rahaa on tullut paljon paremmin kuin broccoleista.
Tassa taman eran kuulumiset jatkamme kun on taas jossain vaiheessa oikean koneen aarella.