Metropoliksessa

Eilen siis saavuttiin tanne Barmeraan ja viela tassa tyon alkua odotellaan. Kolmen maissa lahdetaan ja neljalta duunit sitten alkaa. saa nahda kuinka kaynee. Mutta kiva etta on jotain tekemista, kylla taa maaseutu elama on aina aika hiljaista. Onneksi on hurjat maarat taas kirjoja mukana ja hyvahan niista on eroon paasta, kun on jo osaa kantanut mukanaan kuukausia. Hostelli on onneksi talla kertaa mukavampi kuin edellinen. Loxtonin hostelli oli kuin nuorisovankila tai tyosiirtola, niin karu ja ankea, etta. Taalla ainakin eilen ihmiset ihan mukavilta vaikutti, mutta eihan me ketaan juuri kereta nakemaan kun ollaan illat duunissa ja muut taas paivat kerailee hedelmia. On meilla kuitenkin yksi tyokaveri tytto meidan huoneesta ettei ihan kahdestaan vaan palloilla.
Eilen sitten huomasin, etta passista alkaa etusivu, jossa kaikki tiedot on irtoamaan. Anniksellehan muinoin samoin kavi, eika Eestiin paassyt, joten tanaan vaan jo olin sitten konsulaatteihin soittelemassa ja kun on vaan nelja viikkoa aikaa enaa Ausseissa niin joudun sitten vuoden passin hommaamaan, etta kerkeaa ja sitten taas Suomessa palatessa setvia omat rahat takasin ja jatkoa vanhalle passille. Ei vaan jaksais nyt saataa taas kaikkea tallaista, mutta minkas teet. Pitanee ekana kun takaisin Adelaidessa (janna homma, ettei taalla Barmerassa ole laisinkaan mitaan Suomen lahetystoja...) ollaan asia hoitaa, etta saa ajoissa kuntoon, passin saa onneksi sitten Sydneysta kuitenkin hakea, niin ei tarvitse missaan keikkua viikkoa sen takia. Onneksi kuitenkin huomasin asian jo nytten ettei vasta lentokentalla.
Illulle onnea tyopaikan saamisesta, me taalla innokkaana (?) odotellaan uuden uran alkamista.