Living next door to Alice, Alice who the f*** is Alice?

Tanaan siis saavuttiin vihdoin ja viimein Alice Springsiin, muutaman autossa istutun tunnin jalkeen. Autolla kun ei paase kuin 80 ajamaan niin jokunen tunti aina vierahtaa, sinansa harmi kun tassa osavaltiossa ei olisi nopeusrajoituksia laisinkaan etta voisi jos olisi hyva nopea auto paasta aika paljon nopeammin paikoista toisiin. Mutta kulkeehan se nainkin. Lattari ja mustalaismusiikkia vaan kuunnellaan ja klassista myosen ja pojat meille kokkaa, ei tarvitrse kuin tiskata vaan, ihan ihmeellista. Meidat pian ihan piloille hemmoitellaan kun on nyt jo kolmas viikko menossa tassa hieman yli kuukauden aikana kun miehet meille kokkaa. Loistoa sanon ma.
Huomenna sitten suunnataan vihdoin sinne Ulurulle, tasta on viela hyvat matkat sinnekin viela. Katsellaan kuin mitakin keretaan. Sitten kanjonit tsekkaamaan myos ja takaisin Liisan lahteille. Pitanee menna laittamaan jo jokuiset ilmoitukset hostelleihin etta jos kyytia etelaan saisi sitten jarjestymaan kun palajaa tanne. Onneksi juna ei nyt hirmuisen kallilta vaikuttanut alennusten jalkeen joten sitten sen kyytiin jos ei loydy autoilevaa ihmista meille joka oikeaan suuntaan menisi.
Matka tanne sujui hyvin paastiin paanahtavyydet katsomaan. Kakadussa hienoja alkuasukas maalauksia ja maisemia. Kuivana aikakautena vaan hieman karu, mutta Markana kautena ei kaikkiin paikkoihin paase. Olisi vaan niin mielenkiintoista nahda samat paikat sitten sadekauden jalkeen kuinka erilaisia ne silloin on. Kuulusassa pikkupubissa pistaydyttiin joka aivan mitattomassa paikassa on ja eiko siella ollut baarimikkona poika, joka oli ollut samaan aikaan tomaattifarmilla. Italiaisiin ollaan nyt tormatty kylla sellaisella kyydilla etta. Lorenzo ne haistaa jotenkin ja puoleensa vetaa, paivan aikana tapaa niita enemman kuin ennen 7 kuukaudessa. huvittavaa. Nyt ilmoituksia laittelemaan palaitaan muutaman paivan kuluttua asiaan.