Arkielamaa

Taalla sita taas totutellaan vaan tavalliseen elamaan. Tuntuu etta kaikkien normaalien asioiden hoitaminen vie sikana aikaa, eika saa muka hirveasti aikaiseksi. Ruokakaupassa kayntiinkin menee aikaa ihan hulluna kun vaan tutkii kaikki tuotteet ja niita on aivan hulluna. Meidan vieressa noin vartin kavelymatkan paassa on iso ja halpa ruokakauppa, jossa on hurjat valikoimat ja kaikki on niin uutta ja ihmeellista. Taas tanaan siella shoppailtiin hulluna jos nyt taas jokusen ajan parjaisi noilla ostoksilla.
Tanaan kaytiin myos tyoneuvonnassa siella meidan paamaja toimistolla. Ensi viikolla olisi sitten haastattelu. Taalla jarjestetaan joku tosi iso paasiaistapahtuma ja sinne tarvitaan kojuille myymaan ruokaa juomaa yms. Rankkaa hommaa ja sita on 13 paivaa putkeen, mutta saa siita sitten ihan hyvat rahat niin voi olla sen jalkeen sitten taas ns. lomalla. Jos sinne nyt paasee, aina vahan jannittaa se englannilla selviaminen, jos ei oikein ymmarra, mutta siitahan sita oppii, luulisi ainakin. Ja on sita matkan varrella tavannut tyyppeja joilla on heikompi englannin taito kuin meilla. Sain myos jonkun numeron jossa jotkut tyypit valittaa sijaisia lastentarhaan yms. Vaikka sanoin ettei tarvitse heti samaa hommaa tehda, mutta surulista on se etta sen tyon ainakin osaan ja jos sita kay vaikka pari kolme kertaa viikossa jokusen tunnin sita tekemassa niin ei kai se niin kamalaa ole.... Ja oppiihan lapsilta juuri hyvin kielta. (Taitaa olla hieman selityksen makua, no mietin viela ja soittelen loppuviikosta vasta, varsinkin kun toi puhelimessa puhuminen ei niin mukavaa ole vieraalla kielella).
Pitkasta aikaa pestiin itse ihan pyykkia, ettei vaan jatetty hostelliin niin kuin Thaimaassa ja paastiin sellaiseen amerikkalaistyyliseen itsepalvelu pesulaan siella sitten luettiin lehtia ja odoteltiin. Eilen tavattiin myos Anniksen kaveria Heidia, joka on myos taalla kiertelemassa, muutamalla oluella istuttiin ja kartoitettiin taas uusia pubeja. Perjantaina olisi tarkoitus nahda Siljan suojattia Joannea, joka oli joskus syksylla Helsingissa kaymassa. Kamppiksiakin ollaan jo nahty jonkun verran. Yksi on kiva irlantilaistytto, muiden kanssa ei niin paljon olla juteltu mutta mukavia ovat ainakin pikaisesti atvattuna olleet. Pikku hiljaa siis eteenpain vaan. Niin ja oltiinhan me eilen myos kuuluisalla Bondi biitsilla, talla kertaa jopa uskaltauduttiin uimaan, aallot oli kylla tosi hurjat ja vesi erittain suolaista.