Liikkeella taasen

Paastiin vihdoin ja viimein lahtemaan sielta Foz do Igauçusta. No mikas siina kun oli se ilmainen majoitus pari paivaa. Kaytiin kunnolla vesiputoukset katsomassa, Brassi puolella kanssa. Tietty vaan satoi ihan hulluna kun siella oltiin. Ja illallisella Argentiinan puolella, aika nastaa. en vaan kerennyt nakemaan missaan niita tosi komeiksi kehuttuja argentiinalaispoikia.
Tanaan aamusta saavuttiin Curitibaan. Ihan mukavalta kaupungilta vaikuttaa. Huomenna tehdaan vahan nahtavyys katseluja ja lauantai yritetaan pyhittaa ostoksille, ettei kaikki jaa Rioon... Sitten suunnataan junalla rannikolle pain, oli kehuttu yhdeksi parhaista ja upeimmista junamatkoista koko Etela-ameriikoissa, joten pitaisi maisemat olla sitten sen mukaiset. Saarielamaa viela meinattiin viettaa ennen Rioon paluuta. Pitaa rentoutua kunnolla, etta jaksaa palata kylmaan todellisuuteen siella kotosalla. Ollaan nyt otettukin rennosti tan matkailun kanssa, ei niin paljon nahtavyyksilla riehumista vaan aika tavan rentoa eloa, hyva niin.
Aivan on hassua ajatella, etta hieman yli viikko enaa reissua jaljella. Vastahan me lahdettiin ja silti jo Australian aika tuntuu muinaishistorialta. Mieli tekee aina niin kummia kepposia itselle tuon ajanlaskun kanssa. Varsinkin sen oman ian, mahan olen jo monta vuotta ollut se 22 vuotias vaan. En suostu muuta uskomaan. Mitenkohan sita Suomessa taas tottuu kun ei enaa kukaan kysykkaan henkkareita kuten ausseissa eika suomalaiset tule missaan juttelemaan niin kuin siella aina joku tuli hengailemaan. Eika ole missaan enaa poytiin tarjoilua, taalla amerrikoissa on siihen jo taas niin hyvin tottunut kun pikku nakkikioskin nakoisissakin paikoissa se on tapa. Kaanteinen kulttuurishokki siis odottaa, mutta saa odottaa viela hetken aikaa, nautitaan tasta nyt!