Lannen aurinko laskee.

Nyt o sitten takaisin samaa tieta Chilen puolella reissattu ja Santiagoon paasty. Viimeinen paiva taalla lansipuolella mannerta ja huomenna sitten kohti itaa ja Rioa.
Reissu takaisin pain sujui hyvin, tosin alkaa hieman tavan vasymys painaa, kun ollaan vietetty aina joka toinen yo bussissa ja valill ollut se 20 tunnin matka. Sain viela taiottua flunssan itselleni, niin on saanut sitten apteekissa kayda yskimassa, josko herra medisiinia tahan pulmaan antaisi. Loytyi kylla ja hyvaa kamaa tuntuu olevan. Yksi hostellin mies kirjoitti heti lapulle, etta naita taytyy neridin menna ostamaan kun on, etsittiin sana sanakirjasta ja sehan oli heikko. Toimi hyvin flunssa laakkeet nekin, samaa kamaa kuin Ausseissa. Tosin yksi on tabletti josta ei hajuakaan, mutta korvien vihlomiseen piti auttaa, eika ole vihlonut sen jalkeen. Joten kannatti taas uskoa.
Sama mien taa oli siis La serenan hostelli jota taa kaveri pyoritti, suositteli Valparaissossa josta tanaan lahdettiin paikkaa jota hanen tuttunsa pitaa. No, sinnehan me aamulla 7 pintaan kammetaan postimiehelle lappua naytetaan etta tama osoite pitaisi olla, kylla joo tassa nain. Ovi keskenaan avautuu ja mummeli ikkunasta huitoo, sisaan vaan. Oli niilla kaksi huonetta vieraille, muuten siis oltiin kheidan kotonaan. Hauskaa oli tuollaista nahda, sanottiin etta olo oli kuin mummolassa ollessa. Kovasti puhuivat espanjaa , aina ma satuin just silloin siihen ja mina taas kovasti vaan hymyilin ja si si hoin. Kylla onneksi jotain ymmarsi, mutta kun tuo ulosanti jaa niihen muutamaan hassuun sanaan.
Tanaan saavuttiin takaisin Santiagoon. Pakko on kertoa kun saatiin yksityinen laulu esitys miehelta bussi asemalla. Oli ennen ollut merimies ja englantia nain oppint jonkun verran ja sitten tuli hulluksi ja soittaa vaan kitaraa kadulla. Nain tiivisti itse elamansa tarinan. Hassu ukkeli, no sai sen jokusen peson meilta sitten ruokaan laulullaan. Mutta joo, Aivan hullun kuuma on taalla ihan lakahdyttavaa. Oli niin kotoisaa vanhaan tuttuun hostelliin tulla taasen ja viela ne meidat taalla muistikin. Siivooja mies on edelleen mun suosikki. Aivan ihana ja hassu tyyppi vaikka kielta yhteiosta ei laisinkaan ole. Silti jutu lentaa ja hymy kanssa. Huomenna aikainen aamu ja Rioon lento sitten. Hostellit ollaan varattu ja rannalla kuuluisi nyt olla, siella kun se meno kai parhaimmillaan on ja iltas aikaan ainakin. Ei tarvii sitten niin paljoa takseihin rahaa laittaa, kun ei illasta saa kulkea muuten. Nain ny, palaamme asiaan sitten Brasilian puolella.