Matkan paalla taasen

Cuscosta matka jatkui Bolivian puolelle Copacabanalle Titikaka jarven reunalle. Ihanaa oli vaihteeksi olla rauhaisassa pikkukaupungissa ilman etta joka toinen ihminen yritti myyda sulle jotain tai saada siihen hanen paikkaansa syomaan tai juomaan.
Kaytiin sitten jarvella auringon saarta eli Isla del Solia katselemassa. Kerrankin nimi oli enne ja aurinko paistoi saarella, vaikka kovasti tuulikin. Maisemat oli hienot ja jarvikin paasi paremmin oikeuksiinsa kun sita sielta suunnalta katseli. Lautta matka oli vaan piinaavan pitka kehnoilla paenkeilla, mutta sellaistahan se on.
Eilen sitten suunnattiin paakaupunkiin La Paziin. Matkalla oli kylla hienot maisemat taasen ja paastiin uudelleen lautalla menemaan. Bussit laitettiin erilauttaan ja matkustajat rykaisi toisella paatilla salmen yli. Hurjan nakoista touhua oli kun bussit paateilla oli. Liekko mokomat saisi edes merikelpoisuutta kotimaan puolella, mutta turvassa paastiin perille ja matkatavaratkin pysyi kyydissa bussin katolla mukana. Eika edes juurikaan satanut. On aika janna paikka tama La Paz kieltamatta. taalla nyt vaan lahinna pyoritty toreilla ja kirkoissa loppiaisen kunniaksi.
Huominen taalla viela hengataan ja sitten sunnuntai aamuna siirrytaan taasen Chilen puolelle ja yritetaan Santiagoon ajoissa kereta. Jaa nyt talla kertaa suurimmat suolaaavikot nakematta, olisi pitanyt hieman enemman aikaa olla, mutta jatettakoon taasen jotain myos ensi kertaan.